Älykkäistä kylistä vetovoimaa maaseudulle?

Kesäisin tekisi aina mieli muuttaa johonkin idylliseen kylään! Värikkäitä niittyjä, laakeita peltoja, söpöjä puutaloja, kiemurtelevia pikkuteitä, tilaa, rauhaa ja taivas korkealla. Kaukaa katsojan näkökulma voi kuitenkin olla toinen kuin paikallisen. Asukas voi nähdä näivettyvän muuttotappioseudun, josta katoavat sekä palvelut että talkoohenki, tai toisaalta rikkaan kulttuurihistoriallisen kylän, jossa tehdään yhdessä ja saadaan asioita tapahtumaan. Monella kyläkaipuu on lisääntynyt vauhdilla muuttuvassa maailmassa, kun pandemia on haastanut totutut työnteon ja elämisen normit.

Kouvolasta ei varmaan ensimmäisenä tule mieleen seudun lukuisat omaleimaiset kylät ja kulttuuriperintökohteet. Kouvolan pilkkakliseet kannattaa unohtaa, sillä maantieteellisesti laajasta ja vehreästä Kouvolasta löytyy Repoveden kansallispuiston, Unescon maailmanperintökohde Verlan ja Kuusankosken Taideruukin lisäksi esimerkiksi sellaisetkin aktiiviset kylät kuin Anjala, Tehtaanmäki, Sippola ja Tirva. Kävimme työkaverin kanssa tutustumassa näihin osana kyliin liittyvää kehitystyötä.

Anjala ja Tehtaanmäki eli Ankkapurhan kulttuuripuisto

Anjalan kylä ja Tehtaanmäen alue eteläisessä Kouvolassa Kymijoen ja Ankkapurhan kosken kahta puolen muodostavat Ankkapurhan kulttuuripuiston. Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritelty alue ulottuu Anjalan kartanosta ja talonpoikaiselämästä varhaiseen kartonki- ja paperiteollisuuteen, Alvar Aallon modernista asuinalueesta nykyisinkin toimiviin tehtaisiin.

Ensimmäisenä puuhioketta Kymenlaaksossa valmistanut Inkeroisten puuhiomo sai alkunsa 1872 – samana vuonna kuin moni muukin Kymenlaakson ja koko Suomen metsäteollisuuteen vaikuttanut puunjalostusteollisuuden yritys. Ensi vuonna koko Kymenlaaksossa juhlitaan 150-vuotista metsäteollisuuden taivalta.

Anjalan kartanon mailla on seikkaillut itse Kustaa III, mutta nykyisin paikan päätoimija on Nuorisokeskus Anjala. Se tarjoaa leirikoulutoimintaa sadoille nuorille ympäri maata vuosittain. Luonto- ja liikunta-aktiviteettien lisäksi tarjolla on kulttuuriperintökasvatusta. Nuorisokeskus ja taustaorganisaatio Ankkapurhan kulttuurisäätiö ovat myös aktiivisia toimintansa kehittäjä ja kulttuuriperinnön vaalijoita ja edistäjiä. Kulttuuripuistossa on mm. esitetty kansanoopperaa ja järjestetty kummituskävelyitä.

Alvar Aallon rakennusperintö houkuttaa matkailijoita joen toisella puolella Tehtaanmäellä. Tampellan rakennuttama Aallon asuinalue sisältää lukuisa rakennustyyppejä omakotitaloista kerrostaloihin. 1930-60 –luvuilla rakentunut Aallon kokonaisuus lomittuu 1800-1900 –lukujen puutalokerrostumaan. Alue ilmentää hyvin niin arkkitehtuurin ja asumisen kuin työelämän muutoksia.

Parin kilometrin päässä on Tehtaanmäen koulu, tällä hetkellä ainoa Aallon suunnittelema, yhä alkuperäisessä käytössään oleva peruskoulu. Koulukäyttö on päättymässä muutaman vuoden sisällä uuden koulun valmistuessa. Kouvolan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä uuden käyttötarkoituksen löytämiseksi. Koko Tehtaanmäen ja Anjalan kerroksellisesta kokonaisuudesta on mahdollista kehittää vielä vetovoimaisempi matkailukohde!

Tirva

Kouvolan keskustasta 25 kilometrin päässä sijaitseva Tirva koostuu useasta pienestä kylästä. Alue on maisemaltaan metsäinen. Hiekkatie vie läpi kylien, ohi seurojen talon Seuralan ja yli 60 vuotta käytössä olleen tanssilavan. Tirvalla on myös suosittu kesäteatteri. Tirvan läpi virtaa entinen tukinuittoreitti Väliväylä, joka on nykyisin ulkoilijoiden suosiossa. Noin 400 vakiasukkaan Tirvalla toimii usea yhdistys, esim. kyläyhdistys, nuorisoseura, martat, metsästysseura ja urheiluseura Pamaus. Tirvan kirkkokin (1932) on pystytetty talkoovoimin.

Maaseutuelinkeinon lisäksi on seudulla ollut myös teollista tuotantoa, josta todistaa kylän miljöö. Tirvalle perustettiin vesisaha, höyläämö ja kimröökitehdas vuonna 1890, myöhemmin vielä myllynkivitehdas. Teollisuushistorialliset rakennusperintökohteet vehreässä maisemassa vesistöjen äärellä ovat OAJ:n omistuksessa lomakylänä jäsenille vuokrattavine mökkeineen. Entinen patruunan pytinki vuodelta 1905 on nykyisin seurojen käytössä. OAJ on myymässä tätä upeaa kohdettaan kustannussyistä. Vuokralaisia ja lomalaisia luulisi riittävän tässä miellyttävässä miljöössä.

Sippola

Ankkapurhasta noin vartin ajomatkan päässä sijaitsevan Sippolan maisemat ovat peltojentäyteiset. Sippolan kirkonkylällä näkyy vanha maantiehen perustuva kylärakenne. Sippolan kartanomeijerissä valmistettiin tarinan mukaan suomen ensimmäinen emmentaljuusto vuonna 1856. Uudemmassa, 1950-luvun meijerirakennuksessa toimii nykyään taidekeskus Antares. Antares järjestää vaihtuvia gallerianäyttelyitä kesäisin, ympäristötaidenäyttelyitä sekä tarjoaa residenssimahdollisuuden ammattitaitelijoille.

Aivan kävelymatkan päässä on Sippolan kylän keskus. Sippola on aktiivisten kylä lukuisine yhdistyksineen. Kesäisin järjestetään suositut torit. Kylältä löytyy ruokakauppa ja baari sekä Alvar Aallon toimiston suunnittelema Sippolan lääkäritalo. Pari entistä hoivakotia on tyhjillään – mitä käyttöä niihin keksisi? Lisäksi melkein Antareksen naapurissa on hieno rakennusperintökohde Sippolan hovi, jossa toimii nykyisin koulukoti. Taidekeskuksen ja koulukodin välillä on tehty alustavaa tunnustelua yhteistyön virittämiseksi nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi ja taiteilijoiden työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi. Xamkin kulttuurihyvinvoinnin yamk-opiskelijat tekivät kurssityönä alustavan selvityksen aiheesta.

Kohti älykkäitä kyliä

Mitä tarvitaan, jotta kylät selviytyvät muuttuvassa maailmassa? Miellyttävien miljöiden lisäksi tarvitaan riittävästi, sopivassa suhteessa ja asukkaiden tarpeet täyttäen elinkeinoja, työpaikkoja, yrittäjyyttä. Palveluita, harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia. Liikenneyhteyksiä, joukkoliikennettä, sopivia etäisyyksiä. Tontteja, taloja, tiloja tekemiseen. Ennen kaikkea omien vahvuuksien tunnistamista ja esille nostamista, kehityskohteiden huomaamista ja ennakkoluulotonta toimeen tarttumista.

Esimerkkikyliä yhdistää oma aktiivisuus, rikas kulttuuriperintö ja seuratoiminta. Tehdään ja luodaan tapahtumia ja kulttuuria itse, samalla kulttuuriperintöä vaalien. Yhdessä tekemällä voi syntyä ihmeitä – ja konkreettisten toimien lisäksi yhteishenkeä ja osallisuuden kokemuksia. On oltava valmis muutokseen ja tartuttava uusiin mahdollisuuksiin. Tyhjilleen jääviin rakennuksiin on mahdollista keksiä uutta käyttöä, edistää etätyön tekoa, järjestää kulttuuritapahtumia, etsiä luovia ratkaisuja yhteistyöhön.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Älykkäät kulttuurikylät –hanke (Maaseuturahasto, 2021-2022) pyrkii elinvoimaistuttamaan Kymenlaakson kyliä kohti kestäviä asumisen, vapaa-ajan ja työskentelyn paikkoja kulttuuriympäristöt huomioiden. Toiminnassa keskitytään etätyön, innovaatioiden ja kulttuurihyvinvoinnin tuomiin mahdollisuuksiin kylien elinvoiman lisäämisessä. Yhdessä kylien kanssa kartoitetaan vahvuuksia, resursseja ja kehittämiskohteita sekä yhteiskehittämällä luodaan Älykäs kulttuurikylä –konsepti avuksi muuttuvan maailman haasteisiin.

Laura Lehtinen

Projektipäällikkö, Älykkäät kulttuurikylät –hanke

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Luovien alojen tutkimusyksikkö

Älykkäät kulttuurikylät – XAMK

 

Lähteet

Muotio, Leena (2021): Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö Tirvalla on OAJ:n jäsenten keidas. https://next.xamk.fi/nakokulma/kulttuurihistoriallisesti-arvokas-miljoo-tirvalla-on-oajn-jasenten-keidas/

Tirvan tehtaat (s.a). Kouvolan seudun sotilashistoriaa ja kyläkulttuuria. http://finnicakymenlaakso.fi/teemat/storia/fi/tirvan-tehtaat/

Tirvan seudun kyläyhdistys (2021). https://tirva.fi/

Hoikkala, Hannamari (2018). Funkismeijeriin perustettu taidekeskus Antares kutsuu poikkeamaan Sippolaan. Yle, julkaistu 10.04.2018, päivitetty 29.05.2019.  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/10/sippolan-henki-on-omintakeinen-ja-hyvantuulinen-funkismeijeriin-perustettu

Sippolan meijeri / Taidekeskus Antares (s.a). Kouvolan seudun sotilashistoriaa ja kyläkulttuuria. http://finnicakymenlaakso.fi/teemat/storia/fi/sippolan-meijeri-taidekeskus-antares/

Museovirasto (2009). Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1475

Museovirasto (2009). Anjalan historiallinen ympäristö. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1282

Museovirasto (2009). Sippolan kirkonkylä. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4419