Euroopan kulttuuriympäristöpäivien avajaisissa juhlittiin kulttuuriperinnön omakohtaisuutta ja kansainvälisyyttä
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Suomessa vuonna 2018 on Tunne perintösi, jaa tarinasi. Teemavuoden avajaisjuhla kokosi yli sata kulttuuriympäristön ystävää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasaliin 7.2.2018.
Ministeri Kimmo Tiilikainen kannusti nostamaan lähiympäristön ja jokaisen omat juuret keskiöön kulttuuriperintövuonna
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen avasi tilaisuuden ja teemavuoden kertomalla omia tarinoitaan kulttuuriperinnöstä ja kannusti niiden myötä kaikkia olemaan aktiivisia ja hyödyntämään omia juuria ja kotiseudun tarinoita.
Ministeri toi esiin myös rakennetun ympäristön tärkeyden. Hänen kotiseudullaan Saimaan rannalla sijaitseva seurantalo kaipasi korjaamista ja Tiilikainen oli järjestänyt talolla omat syntymäpäivänsä ja sen yhteydessä lahjakeräyksen talon katon korjaamiseen. Viime kesänä katto oli korjattu – nykyinen sukupolvi onnistui säilyttämään ja uudistamaan menneiden sukupolvien rakentaman tärkeän osan kylän kulttuuriperintöä. Esimerkki kannustaa tuomaan esille oman lähiympäristön tärkeitä paikkoja ja myös osallistumaan Seurantalopäivään, joka on osa kulttuuriympäristöpäiviä.
Tänä vuonna kaikki Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat ovat myös osa kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Euroopan Unionin yhteisenä teemavuonna Suomessa nostetaan esiin erityisesti osallisuus kulttuuriperintöön – ja tätä kulttuuriympäristöpäivien avoimet yleisötapahtumat hienosti toteuttavat. Tutustu Museoviraston tekemään esittelyyn täällä.
Historiantutkija Miika Tervonen purki myyttiä suomalaisista yhden kulttuurin kansana
Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoro herätti miettimään, mitä pidämme suomalaisena ja mikä saa meidät ajattelemaan, että Suomi olisi kulttuurisesti yhtenäinen maa. Dosentti Miika Tervonen otti esiin esimerkiksi suomalaisen perunan ja suomalaisen tervan kansainvälisen historian: Eteläamerikkalainen ruokakasvi peruna tuli meille saksalaisten peltiseppien mukana ja yleistyi meillä vasta 1700-luvulla. Kainuulainen tervateollisuus puolestaan mahdollisti brittiläinen laivan- ja sen myötä imperiumin rakentamisen.
— Suomi on aina ollut liikkuva, monien kulttuurien maa ja vuosisatojen ajan tiiviisti kytkeytynyt verkottuneeseen ihmiskunnan historiaan. Suomella on katkeamaton etnisen ja uskonnollisen monimuotoisuuden, sekä muuttoliikkeen historia. Olemme myös kielellisesti monimuotoisia: rannikolla on puhuttu ruotsia, itärajalla inkerin ja karjalan murteita, Lapissa eri saamelaiskieliä ja meänkieltä.
Tervosen puheenvuoron pohjalta oma kulttuuriympäristö ja historia on helppo nähdä eurooppalaisena kulttuuriperintönä.
Teemavuonna kerätään muistoja lapsuuden ympäristöistä ja tarinoita kestävästä kehityksestä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tervehdyksen toi pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen. Kulttuuriympäristöpäiville voi tänä vuonna osallistua myös jakamalla tarinansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Pääajankohdan aikaan 3. – 9.9. käynnissä on kirjoituskilpailu kestävästä kehityksestä ja Lasten valtakunnat -keruu, jossa kerätään muistoja lapsuudesta, jota on eletty kotien ja koulun ulkopuolella, aikuisten katseilta piilossa.
Suomalainen lasten ja nuorten kilpailu laajenee Eurooppaan
Avajaisjuhlassa palkittiin lasten ja nuorten Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voittajaryhmä, Keravanjoen koulun kansainvälisyysluokka 7D. Nuorten tekemä video keravalaisesta kivisillasta oli hieno esimerkki siitä, kuinka kulttuuri- ja luonnonympäristö eivät ole toisistaan erilliset, vaan kietoutuvat toisiinsa. Voittajat kertoivat työtä tehdessä oppineensa arvostamaan luontoa ja editoimaan videoita.
Tänä vuonna suomalainen innovaatio kansainvälistyy: Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun pohjaava, kaikkien kulttuuriympäristöpäiviä järjestävien Euroopan maiden yhteinen Heritage Makers Storytelling Experience järjestetään ensimmäistä kertaa tänä keväänä.