Miten käy kulttuuri- ja identiteettityön maakuntauudistuksessa, kysyy Suomen Kotiseutuliitto

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen julkilausuma

Suomen Kotiseutuliitto haluaa nostaa identiteettityön keskeiseksi osaksi alueellista elinvoimaisuuden kehittämistä sekä kannustaa tulevia maakuntahallintoja ottamaan paikalliset ja alueelliset toimijat mukaan kehittämistyöhön.

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous antoi Kajaanissa perjantaina 5. elokuuta julkilausuman, jolla se haluaa kiinnittää maamme aluehallintoa uudistavien tahojen sekä tulevien alueellisten toimijoiden huomiota identiteettityön keskeiseen rooliin alueiden elinvoimaa kehitettäessä.

Nykyisessä alueiden kehittämistä koskevassa laissa on maakunnallisten liittojen roolissa korostunut maakunnallinen kaavoitus ja aluekehitys. Alueellisen toiminnan yhdeksi tehtäväksi on laissa kirjattu kulttuurin edistäminen, mutta käytännössä tämä työ on ollut liittojen oman aktiivisuuden varassa. Yhtään aluekehitystehtävien merkitystä väheksymättä on todettava, että maakunnallisten liittojen rooliin on jäänyt huomattava aukko, kun liittojen tehtäväalueita kirjattaessa ei ole kiinnitetty huomiota alueelliseen identiteettityöhön.

Käynnissä oleva maakuntahallinnon uudistus tarjoaakin hyvän mahdollisuuden ottaa alueellisiin identiteetteihin ja kotiseutuun sitoutumiseen liittyvät voimavaratekijät jälleen maakunnallisen kehittämistyön keskiöön. Suomen maakunnat heimoineen ovat jo yli 140 vuoden ajan kuuluneet kansalliseen kuvastoomme ja yhteiskunnan voimakkaan modernisaation jälkeenkin kansalaiset kokevat maakunnallisen sitoutumisensa eläväksi ja voimakkaaksi.

Maamme hallituksen alueellisen tehtävänjaon linjauksessa (5.4.2016) maakunnille tulee jälleen vastuuta maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Käytännössä tähän vastuualueeseen kuuluvina maakunnallisina tehtävinä hallitus on kirjannut kulttuuriympäristön hoidon sekä maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistämisen.

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pitää näitä hallituksen kirjauksia merkittävinä siksi, että niissä tunnistetaan ja tunnustetaan alueellisen perinnetyön sekä muiden kulttuuriharrastusten ja kansalaistoiminnan merkitys aluekehittämisessä. Liitto pitääkin tärkeänä, että tulevat maakuntahallinnot ottavat hallituksen kirjaukset huomioon ja varaavat kehittämisresurssia myös kansalaistoiminnan edistämiseen alueellaan. Maakuntahallintojen on käynnistettävä yhdessä alueidensa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa pitkäjänteistä kehittämistyötä, jossa paikalliset ja alueelliset toimijat voivat osallistua maakuntiensa elinvoiman vahvistamiseen.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö, jolla on noin 850 yhteisöjäsentä ja 220 henkilöjäsentä. Liiton yhdistysjäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta, kehittää ja tukee kotiseututyötä sekä palvelee jäseniään kotiseututyön etujärjestönä.

Lisätiedot:

Julkilausumatoimikunnan pj ja Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen FT Sampo Purontaus, puh. 044 7809 264, etunimi.sukunimi @kokkola.fi

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, puh. 040 805 4455, etunimi.sukunimi @saunalahti.fi