Kotiseututyön korkein tunnustus kymmenelle kotiseututyössä ansioituneelle

11.8.2018 Tiedote

ansiomitali

Kotiseututyön ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä periaatteellisia ansioita paikallisessa kotiseututyössä.

Mitalit luovutettiin Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa Lappeenrannassa lauantaina 11. elokuuta. Vuonna 2018 Kotiseutuliiton hallitus myönsi 10 ansiomitalia. Ansiomitalin sai tänä vuonna monta valtakunnallisesti ansioitunutta henkilöä.

Mitalin saivat turkulainen Rauno Lahtinen, tamperelainen Heidi Martikainen, helsinkiläinen Risto Piekka, sotkamolainen Osmo Polvinen, helsinkiläinen Raimo Sailas, pieksämäkeläinen Ilkka Seppä, Kouvolan valkealalainen Erkki Sillanpää, lemiläinen Raija Tuuliainen, evijärveläinen Heikki Valijoki ja lappeenrantalainen Antti Vanhanen. Alla on heidän esittelynsä.

 

Rauno Lahtinen, kotipaikka: Turku, Varsinais-Suomi

Turkulainen dosentti Rauno Lahtinen on kulttuurihistorioitsija ja palkittu tietokirjailija. Lahtinen on Turun yliopiston dosentti, joka on erikoistunut kaupunkirakentamisen historiaan ja ympäristöhistoriaan sekä kansanperinteen tutkimiseen. Lahtinen tunnetaan erityisesti Turun historiaa käsittelevistä teoksistaan. Turkuseura valitsikin Lahtisen vuoden 2016 kulttuuriturkulaiseksi. Vuodet 2009-2017 Lahtinen toimi Suomen Kotiseutuliiton hallituksessa, Kotiseutuliiton kaupunkityön jaoston puheenjohtajana sekä Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunnassa.

Lahtisen ansiot paikallisessa ja valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

 

Heidi Martikainen, kotipaikka: Tampere, Pirkanmaa

Tampere-Seuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Heidi Martikainen on tehnyt pitkän uran etenkin kaupunkien kotiseututyön kehityksen edistämiseksi niin kotikaupungissaan Tampereella kuin valtakunnan tasolla. Martikainen on osallistunut aktiivisesti moniin järjestöllisiin luottamustoimiin paikallis-, alue- ja valtakunnan tasolla. Vuosina 2007-2017 hän toimi Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa ja myös valtuuston varapuheenjohtajana. Lisäksi Martikainen on ollut Kotiseutuliiton vaalivaliokunnan ja kaupunkityön jaoston jäsen. Martikaisen asiantuntemusta on voitu hyödyntää muun muassa Vuoden kaupunginosa -kilpailua kehitettäessä.

Martikaisen ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

 

Risto Piekka, kotipaikka: Helsinki, Uusimaa

Sammatissa syntynyt Risto Piekka on osallistunut aktiivisesti moniin järjestöllisiin työ- ja luottamustoimiin niin paikallis-, alue- kuin valtakunnan tasolla. Piekka on tullut tunnetuksi etenkin Elias Lönnrotin perinteen vaalimisessa muun muassa Sammatti-seura ry:n puheenjohtajana sekä Lönnrotin synnyinkodin, Paikkarin torpan tukiyhdistyksen perustajana ja puheenjohtajana. Elias Lönnrot -seura myönsikin Vuoden Elias -palkinnon Piekalle vuonna 2015. Piekka tunnetaan myös valtakunnan tason kotiseutumiehenä: vuosina 2011-2017 Piekka toimi Kotiseutuliiton valtuustossa Uudenmaan edustajana, kehittäen esimerkillisesti valtuutetun roolia ja näkyvyyttä. Lisäksi Piekan asiantuntemusta on voitu hyödyntää hänen toimiessaan Kotiseutuliiton sääntöjä uudistaneen työryhmän puheenjohtajana vuosina 2013-2014 ja vuoden 2018 sääntöuudistuksessa työryhmän jäsenenä. Eiliseen saakka Piekka oli myös Kotiseutuliiton vaalivaliokunnan puheenjohtaja.

Piekan ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

 

Osmo Polvinen, kotipaikka: Sotkamo, Kainuu

Sotkamolainen maanviljelijä ja herastuomari Osmo Polvinen tunnetaan kulttuuriperintökentällä etenkin työväentaloja ja kansantaloja omistavien järjestöjen edunvalvojana. Polvinen toimi Kotiseutuliiton jäsenyhteisön Kansantalojen liiton puheenjohtajana 23 vuoden ajan, vuodet 1990-2013. Polvinen tunnetaan myös poliittisena vaikuttajana: hän oli kansanedustajana 1990-luvulla ja kunnallispoliitikkona yli 45 vuoden ajan. Hän on edelleen aktiivinen Kainuun maakuntahallituksen jäsen. Paikalliseen kotiseututyöhön Polvinen on antanut panoksensa niin yhdistystoiminnan puuhamiehenä kuin kotiseudun paikallishistorioiden ja kyläkirjojen kautta.

Polvisen ansiot paikallisessa kotiseututyössä mutta myös valtakunnallisesti seurantalojen kulttuuriperinnön puolestapuhujana ovat merkittäviä.

Osmo Polvisen mitalin noutajaksi on ilmoitettu Kansantalojen liiton toiminnanjohtaja Riku Ahola.

 

Raimo Sailas, kotipaikka: Helsinki, Uusimaa

Nivalalaislähtöinen, talous- ja yhteiskuntatietäjänä tunnettu ministeri Raimo Sailas tunnetaan myös sydämellisenä kotiseutumiehenä. Hän toimi Kotiseutuliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1992 vuoteen 2017, josta varapuheenjohtajana vuodet 2001-2017. Sailaksen vuosiin Kotiseutuliiton luottamushenkilönä on mahtunut vaikuttamista niin seurantalojen ja niiden rakennusperinnön, kotiseutukirjallisuuden kuin kotiseutulehtien puolesta. Sailas on myös aktiivisesti ja asiaan paneutuen edustanut vuosikymmenten aikana Kotiseutuliittoa eri puolilla Suomea, sekä kysyttynä juhlapuhujana että Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Sailas on ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, miten maamme kotiseututyö ja Kotiseutuliiton toiminta on muuttunut, kehittynyt ja modernisoitunut.

Sailaksen ansiot etenkin valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Ilkka Seppä, kotipaikka: Pieksämäki, Etelä-Savo

Päätoimittaja ja kulttuurituottaja Ilkka Seppä on tinkimätön kulttuurin esille tuoja. Seppä muun muassa järjesti yksin suuren ja ohjelmistoltaan varsin vaikuttavan Sylvi Kekkonen 100v -tapahtumaviikon ja toimi Pieksämäki 440 vuotta pääjärjestäjänä. Seppä myös perusti vuonna 2000 vuosittaisen Sylvi Symposium
-kirjallisuustapahtuman. Seppä on myös perustanut Iso-Pappilan tukiyhdistyksen, Pappilan Pihan kesäteatterin sekä kirjailija Aarne Haapakoski -nimikkoyhdistyksen. Hän on tuottanut lukuisia näytelmiä sekä rockmusikaalin paikallisten nuorten kanssa. Hän on aktiivisesti mukana matkailun kehittämisessä ja hänet onkin jo aiemminkin palkittu monilla eri palkinnoilla, kuten Suomen kulttuurirahaston tunnustus, valtakunnallinen journalistipalkinto, maakunnan kulttuuripalkinto sekä Länsi-Savon kotiseututyön edistäjä -tunnustus.

Sepän ansiot etenkin paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä, mutta myös valtakunnallisessa kulttuurityössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Erkki Sillanpää, kotipaikka: Valkeala, Kymenlaakso

Kotiseutuneuvos ja rehtori Erkki Sillanpää on tunnettu kotiseututoimija Kymenlaaksossa. Hän toimi Valkealan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana lähes 20 vuoden ajan ja Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa Kymenlaakson edustajana täydet kaudet vuodesta 2010 vuoteen 2016. Sillanpää on kirjoittanut kotiseutuhistoriikkeja ja toiminut aktiivisesti etenkin maakuntansa paikallismuseoiden hyväksi. Sillanpää oli muun muassa perustamassa Valkealan Museoyhdistystä huolehtiakseen Valkealan puotimuseon toiminnan jatkumisesta. Hän oli mukana rakentamassa toimivaa suhdetta asukasaktiivien sekä keskuskaupunki Kouvolan päättäjien ja virkamiesten välille.

Sillanpään ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

 

Raija Tuuliainen, kotipaikka: Lemi, Etelä-Karjala

Luonnonsuojeluun ja ihmisten luontosuhteen kehittämiseen keskittyneen Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Raija Tuuliainen on merkittävästi toiminut ja vaikuttanut sekä yksityishenkilönä että johtamansa säätiön kautta Etelä-Karjalaan ja etenkin Lemiin kotiseutuna. Näkyvimpinä toimina mainittakoon säätiön tukemat Kivijärven vesistön kunnostus, Saimaan norpan suojelu ja tutkimus, Pien-Saimaan kunnostus sekä Viipurin lahteen laskevien jokien kunnostus lohijoiksi. Säätiön 27. toimintavuonna 2017 luonnonsuojeluun ja ihmisten luontosuhteen kehittämiseen jaettiin noin 450 000 euroa. Raija Tuuliaisen johtamalla säätiöllä on ensiarvoinen asema kotisedun vaalimisessa.

Tuuliaisen ansiot paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi, ja työ on säätiön edistämien asioiden kautta myös valtakunnallisesti merkittävää.

 

Heikki Valijoki, kotipaikka: Evijärvi, Etelä-Pohjanmaa

Yrittäjä Heikki Valijoki on tunnettu eteläpohjalainen kotiseutumies. Hän on ollut vuosikymmeniä mukana alueen kotiseutuyhdistyksissä, urheilu- ja nuorisoseurassa sekä moninaisessa vapaaehtoistyössä vanhusten parissa. Valijoki on yhä aktiivinen kotiseututyössä etenkin Järviseutu-seurassa ja Evijärvi-seurassa. Viime vuosina hän ollut paljon mukana myös maakunnan matkailun kehittämisessä: hän on laatinut alueelle muun muassa 100 km pitkän Tervareitti-melontareitistön ja vetänyt paikallisia kunnostus- ja kehittämishankkeita. Valijoen aloitteesta alueelle perustettiin ja avattiin Uittomieskämppä vuonna 2017, josta myös Suomen Uittomiesperinneyhdistys kiittänyt. Viimeisimmäksi Valijoki on luonut toimivan kotiseutuopetukseen liittyvän yhteistyön Evijärven eri koulujen välille.

Valijoen ansiot paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

 

Antti Vanhanen, kotipaikka: Lappeenranta, Etelä-Karjala

Teologian tohtori Antti Vanhanen on tunnettu eteläkarjalainen kotiseutuvaikuttaja. Hän on toiminut Lappeen kotiseutuyhdistyksen johtokunnassa 15 vuoden ajan ja nuoressa Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksessä vuodesta 2006, joista puheenjohtajana 5 vuoden ajan. Vanhasella on lukuisia valtakunnallisia ja maakunnallisia luottamustehtäviä etenkin seurakunnan ja veteraanityön ja -perinteen parissa. Vanhanen on kirjoittanut yli 10 kotiseutujulkaisua Etelä-Karjalan maakunnan alueelta. Hän on laatinut myös lukuisia kannanottoja, kirjoituksia ja esitelmiä kotisedun puolesta ja hyväksi.

Vanhasen ansiot paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

 

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa 9.–12.8.2018

Valtakunnalliset kotiseutupäivät on Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, jossa käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita ja esitellään järjestäjäaluetta. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi eri puolilla Suomea vaihtuvin teemoin. Lappeenrannan päiviä vietetään otsikolla Kotiseutu – miu mau mukkaa. Teemana on asukkaan osallistuminen tekemään kotiseudustaan paikan, jossa viihtyy ja jossa on hyvä asua. Lappeenrannassa on vahva kotiseutuhenki: päivien järjestelyissä on mukana noin sata vapaaehtoista kulttuuriperintöharrastajaa.

 

Lisätietoja:
Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, puh. 040 805 4455, kirsi.j.m.moisander@gmail.com
Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi
Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, puh. 045 1509 109, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi