Kotiseutuliitto 75
75 vuotta rakkaudesta kotiseutuun
Kotiseutuliitto kutsuu kaikki juhlimaan vuonna 2024
Suomen Kotiseutuliitto perustettiin Tammelassa ensimmäisillä Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 25. toukokuuta 1949. Suomalainen kotiseutuliike on kuitenkin vielä vanhempi: ensimmäinen kotiseutuyhdistys sai alkunsa Lohjalla vuonna 1894, siis 130 vuotta sitten.
Vuotta 2024 vietetään kaikkien kotiseutujen juhlana. Kutsumme kaikki mukaan järjestämään tapahtumia ja hyödyntämään juhlavuotta paikallisesti. 75-vuotispäivää juhlistetaan yhdessä 25.–26. toukokuuta. Silloin joka puolella Suomea nautitaan kotiseutukahvit – ja kahveille kutsutaan jokainen mukaan.
Juhlavuosisivusto täydentyy koko vuoden ajan.
Yhdessä tekemistä ja palkitsemista
Juhlavuosi alkaa suojelijan julkistamisella jo tammikuussa. Julkistus tapahtuu videon välityksellä Kotiseutuliiton somekanavissa.
Keväällä jatketaan ylisukupolvista Mestarit & Kisällit -työtä kaikille avoimella monikulttuurisella koulutussarjalla. Syyskuussa liiton koordinoimat Euroopan kulttuuriympäristöpäivät puolestaan kokoavat erilaisia tapahtumia ympäri maata teemalla Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot.
Juhlavuoden huipennuksena ovat Valtakunnalliset kotiseutupäivät, joita vietetään Vantaalla 30. elokuuta –1. syyskuuta. Juhlahumuisia ovat erityisesti päivien vuosikokous ja gaala.
Kotiseututyön parhaita onnistumisia palkitaan jälleen Vuoden kotiseututeoksen muodossa. Vuoden mittaan järjestetään myös parhaan kotiseututuotteen kilpailu, johon voi osallistua millä tahansa kotiseutua kuvaavalla tuotteella tai tuotoksella.
Jokaisessa maakunnassa etsitään yhdessä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Vuoden maakunnallista kotiseututekoa. Lisäksi haluamme kannustaa kaikkia palkitsemaan ansioituneita kotiseututyön tekijöitä liiton ansiomerkeillä.
Katse menneeseen ja tulevaisuuteen
Vantaan kotiseutupäivillä julkaistaan liiton historiateos, jonka kirjoittaa valtuuston puheenjohtaja, emeritusprofessori Janne Vilkuna. 75-vuotiasta Kotiseutuliittoa voi onnitella osallistumalla juhlakirjan onnittelijoiden listaan.
Kotiseututyötä on rakennettu pitkään ja monin voimin. Jo edesmenneitä kotiseututyön aktiiveja muistetaan yhdessä ympäri maan Eskon päivänä 12. kesäkuuta. Sosiologian professori Esko Aaltosella oli suuri merkitys liiton perustamisessa.
Menneen lisäksi tähytään voimakkaasti tulevaisuuteen. Toukokuussa Valkeakoskella järjestettävässä tulevaisuusseminaarissa pohditaan kestävää kotiseututyötä, toimintaympäristön muutoksia ja toiminnan uusia muotoja.
Kotiseutukasvatuksen tueksi kootaan oppimispaketti, johon kysytään vinkkejä jäseniltämme kesän aikana. Kotiseutukasvatuksen viestiä kuljettaa liiton oma kotiseutulintu Kotonen.
Menneisyyden ja tulevaisuuden näkökulmia yhdistää Kotiseutupostin juhlanumero, joka ilmestyy toukokuussa. Joulukuussa 2024 juhlavuoden muistoihin palataan vielä Facebook-joulukalenterin muodossa.
Seurantaloillakin oma juhlavuosi
Seurantalotyö on yksi keskeinen osa Kotiseutuliiton työtä. Liitto on hoitanut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisen vuodesta 2004 lähtien. Neuvontaa on annettu jo 40 vuoden ajan vuodesta 1984.
Seurantalotyön pyöreitä vuosia juhlistetaan teatterin lavoilta ja televisiosta tuttujen Matti Ristisen, Sari Haapamäen sekä harmonikkavirtuoosi Johanna Juholan Runonlausuntaa ja haitarimusiikkia -kiertueella.
Syksyllä järjestetään juhlaseminaari, jossa hahmotellaan myös korjausavustuksen tulevaisuutta muuttuvissa olosuhteissa.
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.
