Suomen Kotiseutuliitto
  • In English
  • På svenska
  • Tapahtumat
  • Tietopankki
  • Liity jäseneksi
  • Kauppa
  • Yhteystiedot
  • Ajankohtaista
  • Toiminta
  • Seurantalot
  • Kulttuuriympäristöpäivät
  • Järjestö
  • Jäsenille
  • Blogi
  • Kotiseutuposti
  • Hankkeet
    • Kestävyyden kuntakampanja
    • Mestarit & kisällit -sukupolvihanke
    • Yhteisöt elävät!
    • Euroopan kulttuuriympäristöpäivät
    • eMuseo-palvelu – kulttuurimatkailun mobiiliopas taskussa
    • Naapurikahvit
    • Kaikilla on oikeus kotiseutuun
    • Kenellä on oikeus kotiseutuun?
    • Tietosuojakoulutus kotiseutuarkistoille ja paikallismuseoille
    • Korjausklinikka - Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu
    • Koko Suomen kuvat -kampanja
    • Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina
    • Paikallismuseonhoitajan koulutus
    • Kohti kotiseututyön uutta normaalia
    • Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvitys
    • Hankearkisto
    • Kotiseutuliiton juhlavuosi 2019
  • Ilmiöt
  • Korjausavustus seurantaloille
  • Valtakunnalliset kotiseutupäivät
  • Kotiseutuklubi
  • Palkinnot ja kilpailut
  • Palvelut
  • Julkaisut
  • Kirjamakasiini
  • Aineistot
  • Kotiseudulle-apurahat
  • Tue Kotiseutuliiton työtä
Etusivu > Toiminta > Hankkeet > Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu > Kuulumisia Korjausklinikalta > Vanhan talon korjaamiseen saa tukea

Vanhan talon korjaamiseen saa tukea

Korjausrakentamisen asiantuntija Anssi Malinen Lahden Museoilta neuvontakäynnillä Sepän torpan työmaalla Lahden Koiskalassa. Kuva: Reetta Nousiainen.

Sepän torppa seisoo jykevällä kivijalalla. Sen vasta kunnostetussa katossa erottuvat vielä uudet savitiilet, kunnes väriero vanhoihin aikaa myöten tasoittuu. Myös piharakennuksen katto on korjattu, mutta alahirret odottavat vielä kunnostamista. Sitä ennen kiireisempää on kuitenkin korjata pihapiiriin kuuluvan sepän pajan osin jo romahtanut katto.

Lahdessa sijaitsevan Koiskalan kartanon tiluksilla edes katon läpi paistava päivä ei tarkoita rakennukselle purkutuomiota – senhän voi korjata.

”Meille tärkeää on vaalia kulttuuriympäristön kokonaisuutta, vaatimattomillakin rakennuksilla on siinä tärkeä osansa”, kertovat Pauliina Palo ja Kalle Knuuttila Koiskalan kartanolta.

Museoviraston avustus apuna

Koiskalassa kunnostettavaa on riittänyt, sillä rakennuksia on kaikkiaan 26. Kartanon pihapiirin rakennukset on jo pääosin saatu kuntoon, ja nyt vuorossa ovat kartanolle aikoinaan kuuluneet torpat pihapiireineen. Ne ehtivät rapistua hoitamattomina vuosikymmenten ajan.

”Saimme torpat haltuumme ja pääsimme kunnostustöihin käsiksi viime hetkillä,” Pauliina Palo kertoo.

Jo kertynyt vankka kokemus korjaamisesta auttaa tarttumaan toivottoman näköisiinkin projekteihin.

”Merkittävä rooli on myös Museoviraston myöntämällä avustuksella, vaikka sen hyödyntämiseksi pitääkin saada kasaan omarahoitusta ja mahdollisesti ottaa lainaa ennen korjausten valmistumista ja avustuksen maksamista,” Palo toteaa.

Avustusta voi hakea rakennusperinnön entisöintiin tai kunnossapitoon

Yksityishenkilön tai yhteisön omistaman rakennusperinnön hoitoon voi hakea avustuksia Museovirastolta ja ELY-keskukselta. Molempien avustusten hakuajat ovat syksyisin, ja tuki voi kattaa enintään puolet kunnostuskustannuksista.

”ELY:n avustusta myönnetään hyvin monenlaisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden korjauksiin. Avustus ei edellytä suojelumerkintää kaavassa, vaikka suojellut kohteet kuuluvatkin ensisijaisesti avustettaviin. Museoviraston näkökulma on vahvemmin entisöinnissä, se avustaa ensisijaisesti erillisellä suojelupäätöksellä suojeltuja kohteita, tai kohteita, jotka vaativat restauroinnin tai konservoinnin erityisosaamista”, kertoo johtava alueidenkäytön asiantuntija Annu Tulonen Hämeen ELY-keskuksesta.

Museovirasto ja ELY-keskukset tekevät myös yhteistyötä avustusten käsittelyssä.

”Siirrämme hakemuksen oikealle taholle tarvittaessa, jos on hankala hahmottaa, kumman avustettaviin oma arvokas kohde kuuluu”, toteaa Tulonen.

”ELY-keskuksen avustuksia on myönnetty esimerkiksi kattojen korjaamiseen, ulkoseinien ja julkisivujen kunnostamiseen sekä perustusten, ulko-ovien ja ikkunoiden korjaamiseen”, Tulonen kertoo.

”Oleellista on säilyttää rakennuksen ja alueen ominaisluonne ja tehdä työ rakentamisajankohdan mukaisilla työtavoilla ja rakennukseen sopivilla perinteisillä materiaaleilla.”

Rakennusten korjaaminen on kestävää kehitystä ja kierrätystä

Koiskalassakin korjataan säilyttäen. Korjaamisessa käytetään alkuperäisiä vastaavia materiaaleja ja korvaavia rakennusosia yritetään etsiä kierrätettyinä. Ehjää ei korjata ja ajan patina saa näkyä. Korjaaminen on käsityövaltaista, ja valtaosa korjauskuluista syntyykin työstä.

”Osaava timpuri on näissä töissä kullanarvoinen”, Pauliina Palo toteaa.

Reetta Nousiainen

Kirjoittaja on Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö LAB-ammattikorkeakoulussa ja tekee väitöskirjaa kulttuuriympäristön kestävästä kehittämisestä.

Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme -lehdessä 12.6.2020

——————————

Korjausklinikka-juttusarjassa pohditaan vanhojen talojen kestävää korjausrakentamista, sen merkitystä kulttuuriperinnölle ja sen tarjoamia elinkeinomahdollisuuksia. Sarja liittyy LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen Kotiseutuliiton Korjausklinikka-hankkeeseen, jota rahoittaa Maaseuturahasto.

Juttusarjan muut kirjoitukset: Kuulumisia Korjausklinikalta

 

Lue lisää hankkeesta:

Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu

Seuraa Facebook-ryhmää:

Korjausklinikka – ryhmä kestävästä rakentamiskulttuurista kiinnostuneille

Suomen Kotiseutuliitto

Suomen Kotiseutuliitto

Kalevankatu 13 A

00100 HELSINKI

puhelin 045 614 0464

Lähetä sähköpostia

Sivukartta

Saavutettavuusseloste

Yhteydenotto lomakkeella

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • YouTube
  • Flickr