Suomen Kotiseutuliitto
  • In English
  • På svenska
  • Tapahtumat
  • Tietopankki
  • Liity jäseneksi
  • Kauppa
  • Yhteystiedot
  • Ajankohtaista
  • Toiminta
  • Seurantalot
  • Kulttuuriympäristöpäivät
  • Järjestö
  • Jäsenille
  • Blogi
  • Kotiseutuposti
  • Hankkeet
    • Kestävyyden kuntakampanja
    • Mestarit & kisällit -sukupolvihanke
    • Yhteisöt elävät!
    • Euroopan kulttuuriympäristöpäivät
    • eMuseo-palvelu – kulttuurimatkailun mobiiliopas taskussa
    • Naapurikahvit
    • Kaikilla on oikeus kotiseutuun
    • Kenellä on oikeus kotiseutuun?
    • Tietosuojakoulutus kotiseutuarkistoille ja paikallismuseoille
    • Korjausklinikka - Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu
    • Koko Suomen kuvat -kampanja
    • Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina
    • Paikallismuseonhoitajan koulutus
    • Kohti kotiseututyön uutta normaalia
    • Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvitys
    • Hankearkisto
    • Kotiseutuliiton juhlavuosi 2019
  • Ilmiöt
  • Korjausavustus seurantaloille
  • Valtakunnalliset kotiseutupäivät
  • Kotiseutuklubi
  • Palkinnot ja kilpailut
  • Palvelut
  • Julkaisut
  • Kirjamakasiini
  • Aineistot
  • Kotiseudulle-apurahat
  • Tue Kotiseutuliiton työtä
Etusivu > Toiminta > Hankkeet > Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu > Kuulumisia Korjausklinikalta > Kannattaisiko korjata?

Kannattaisiko korjata?

Vanhoja rakennuksia korjaamalla säilytetään myös pala kulttuurihistoriaa. Kuva: Miikka Lappalainen, Laitilan Kulttuuriseura Walo.

Omistatko rakennuksen, jonka kunto alkaa rapistua? Rakennus voi olla 1900-luvun alun hirsirakennus, 1950-luvun tyyppitalo tai myöhempien vuosikymmenien tuote – vanhojen rakennusten kohderyhmä kasvaa jatkuvasti. Pohdit ehkä, kannattaisiko tätä vielä korjata vai pitäisikö sittenkin purkaa ja korvata uudella.

On hyvä pysähtyä miettimään asiaa useammalta kantilta eikä hätiköidä, jos mikään vaurio ei ole akuutissa vaiheessa.

Hilseilevää maalipintaa ei kannata säikähtää, tärkeää on saada oikeanlaista tietoa rakennuksen rakenteista ja niiden kunnosta. Reippaasti vuotava katto saattaa rakennuksen pian huonoon kuntoon, mutta jos katto on kunnossa, voi rauhassa keskittyä punnitsemaan eri vaihtoehtoja.

Mitä hyötyä korjaamisesta on?

Haastavimpia korjauskohteita ovat usein sellaiset rakennukset, joihin on ehditty tehdä monia korjauksia ja joissa rakennuksen alkuperäinen rakenne on unohtunut ja kadonnut uudisrakentamisen tavalla tehtyjen muutosten tieltä. Tällöin on monesti syntynyt sisäilmaongelmia ja homevaurioita. Näistäkään ei pidä hermostua, vaan etsiä asiantuntija-apua tilanteen kartoittamiseksi.

Rakennusten säilyttäminen kannattaa nähdä laajemmassa kehyksessä: säilyttäminen säästää resursseja eikä aiheuta päästöjä, joita väistämättä rakennusten purkamiseen liittyy niin materiaalien kuin kuljetusten muodossa. Käytössä olevien resurssien viisasta käyttöä voi edistää rakennuksia korjaamalla ja ylläpitämällä.

Korjaaminen vaatii ammattityötä ja ymmärrystä eri-ikäisten rakennusten materiaaliratkaisuista, mutta myös maallikko voi oppia monia korjaamiseen ja huoltoon liittyviä taitoja. Hyviä ohjeita on saatavissa ja käden taidot kehittyvät käytännön kokemuksen karttuessa vaikkapa maalauksesta ja ikkunoiden korjaamisesta.

Vanhoihin rakennuksiin on nykyään huomattavasti helpompaa löytää sopivia maaleja ja rakennusosia kuin aiempina vuosikymmeninä.

Kulttuurihistoria keskiöön korjaamisessa

Rakennus on osa aikaansa ja paikkaansa liittyvää kulttuurihistoriaa. Vaatimatonkin rakennus voi olla ympäristönsä kannalta merkittävä osa kokonaisuutta: kulttuurihistorialliset arvot liittyvät esimerkiksi rakennukseen tai pihapiiriin osana maisemaa, kylää tai tiemiljöötä, asuinaluetta tai yhdyskuntaa. Toki löytyy myös arvoiltaan tärkeitä yksittäisiä rakennuksia ja niiden ympäristöjä, jotka voivat olla maamerkkejä lähimiljöölleen.

Meihin suomalaisiin on iskostunut monilla sektoreilla jatkuvan uudistamisen vimma. Vanhojen rakennusten kohdalla kannattaisi kuitenkin pysähtyä miettimään, mitä arvoja voimme rakennusta korjaamalla säilyttää. Purkamisen myötä menetetään aina pala historiaa – ja nykyään vielä kuormitetaan ilmastoakin.

Eeva Aarrevaara

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja arkkitehti, joka toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun teknologia-yksikössä. Hänellä on kokemusta kulttuurihistoriallisten ympäristöjen inventoinnista ja korjaussuunnittelusta. 

Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme -lehdessä 15.5.2020

——————————-

Kuinka vanhaa taloa kannattaa korjata ja miten siinä pääsisi alkuun? Kuka voisi auttaa ja mistä löytyvät ammattitaitoiset korjaajat? Entä mikä rooli rakennuksilla on ympäristön viihtyisyydelle? Korjausklinikka-hankkeen kirjoitussarjassa pohditaan kestävää korjausrakentamista ja sen merkitystä yhteiselle ympäristöllemme. 

Juttusarjan muut kirjoitukset: Kuulumisia Korjausklinikalta

Lue lisää hankkeesta:

Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu

Seuraa Facebook-ryhmää:

Korjausklinikka – ryhmä kestävästä rakentamiskulttuurista kiinnostuneille

Suomen Kotiseutuliitto

Suomen Kotiseutuliitto

Kalevankatu 13 A

00100 HELSINKI

puhelin 045 614 0464

Lähetä sähköpostia

Sivukartta

Saavutettavuusseloste

Yhteydenotto lomakkeella

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • YouTube
  • Flickr