Savon kielen seura julkaisi Unto Eskelisen runoja

Savon kielen seura tiedottaa 19.10.2015

Mies menee, laulu jää

Savon kielen seura on julkaissut kotiseutuneuvos Unto Eskelisen teksteistä Mies menee, laulu jää -runokokoelman. Eskelinen (1921–2013) oli pitkän elämänsä aikana savolaisen kotiseutuhengen ja savon murteen vahvin puolustaja ja näkyvin edustaja. 

Unto Eskelinen oli syntyjään maalaistalon poika Kuopion Hirvilahdesta ja teki varsinaisen elämäntyönsä kansa- ja sittemmin peruskoulun opettajana Kuopiossa. Virkatöitten ohessa hän toimi vuosia muun muassa Savon Sanomien ja Yleisradion toimittajana ja avustajana. Kesäisin Eskelinen asui vaimonsa kanssa Maaningalla ja oli muun muassa aloittamassa maaninkalaisten kesäisiä Huiluuruppeemia.

Eskelinen ei tehnyt itsestään numeroa, mutta tuli kuitenkin koko maakunnan tutuksi ja arvostamaksi hahmoksi ennen muuta juhlarunoillaan. Jouluun, juhannukseen, itsenäisyyspäivään ja muihin kansallisiin merkkipäiviin liittyviä runoja hän ryhtyi kirjoittamaan heti nuorena miehenä 1940-luvun alussa Savon Sanomiin ja jatkoi tätä työtä liki elämänsä loppuun saakka. Maakuntalehden ohella hän kirjoitti runoja myös alueen muihin lehtiin kuten myös eri juhlatilaisuuksiin tai yritysten merkkipäiviin.

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa suomen kieltä opiskelleet Anniina Pellikka ja Laura Tuomainen kartoittivat kesällä 2013 Eskelisen runotuotannon ja siirsivät kaikki 3000 runoa digitaaliseen muotoon. Mies menee, laulu jää -kokoelmaan runot valitsi suomen kielen lehtori Katri Ahokas Pellikan ja Tuomaisen runoinventaarion pohjalta.

Savon kielen seura haluaa kunnioittaa teoksella Eskelisen elämäntyötä ja tuoda kattavasti esiin hänen monipuolisuutensa runoilijana. Lähes 200-sivuisessa antologiassa nähdään koko vuodenkierto runoilijan silmin.  

Murrebuumin alullepanija

Valtakunnalliseen maineeseen Eskelinen nousi 1980-luvun lopulla savon murteen sanakirjalla Kieljkiärylöetä, joka saavutti suuren suosion ja innosti myös muiden heimojen edustajia laatimaan omia murresanakirjojaan. 1990-luvulla julkaistu pienimuotoinen Tavvoo savvoo -murresanakirja sai sekin monia seuraajia. Jo 1950-luvulla Eskelinen oli kokoamassa myös yhdessä opettaja- ja kirjailijatoverinsa Lauri Leskisen kanssa Pohjois-Savon ensimmäistä maakuntalukemistoa.

Eläkkeelle jäätyään Eskelinen toimi aktiivisesti useissa eri järjestöissä. Hän oli perustamassa Savon kielen seuraa, johti Pohjois-Savon eläkeliittolaisia ja oli koko sydämellään mukana veteraanien järjestötoiminnassa. Selkeäsanaisena puhujana hän luki säännöllisesti äänilehteä näkövammaisten tarpeisiin.

Savon kielen seura ry on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.
Tutustu: savonkielenseura.fi