Parasta Tamperetta

Merkittävää kulttuuria

Kirjaesittely 29.11.2017

Jaakola, Juha: Parasta Tamperetta. Taloja ja paikkoja parhaasta päästä. Tampere-Seura 2017. 180.s.

 

Takaisin Kirjamakasiiniin

RKY on kotiseutuväelle tuttu käsite. Museovirasto laati vuonna 2010 inventoinnin Suomen parhaiten rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja se antoi perustan valtioneuvoston päätökselle valtakunnallisille alueitten käyttötavoitteille. Valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan Suomen rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kyseinen inventointi ja sen myötä laadittu lista kohteista on keskeisellä sijalla, kun kunnissa laaditaan asemakaavoja ja suunnitellaan uusia aluerakennuskohteita.

Tampereella on kaksikymmentä kohdetta, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Nämä muodostavat tavallaan ytimen tamperelaisuuteen ja sen visuaaliseen identiteettiin. Jokainenhan tuntee Tampereen näkymän Hämeensillalta sekä ylävirtaan että alaspäin Tammerkoskea. Punatiili, virtaava vesi ja sen ympärille rakentunut teollisuus- ja hallintokaupunki ovat Tampereen sydän. Joku toki tuntee Pispalan maiseman, entisestä työväen tiiviisti rakennetusta – viitalaisittain palikkaleikistä – on kehittynyt edistynyt, mutta sosiaalisen ilmeensä säilyttänyt kaupunginosa. Tampereen tuomiokirkko on äänestetty valtakunnan kauneimmaksi kirkoksi, Veturitallien viereen on noussut maan korkein hotellirakennus ja hienon rautatieaseman eteisestä johtaa tunneli johonkin, jonka päätettä ei ole oikeastaan olemassa. Kalevankankaan hautausmaalle ovat saaneet muistomerkkinsä niin Juice kuin tuntematon Äiti. Ratinan Stadion – yksi rumimmista betonikolosseista – on saanut betonirakentamisen palkinnon, Pyynikin näkötornissa myydään Suomen toiseksi parhaita munkkeja (parhaat löytyvät Kaunispään ravintolasta Saariselältä, toim. huom.). Hervannan keskusakseli on Pietilöiden kuningasidea ja Teiskon kirkko taas maalaiskirkkojen ikoni.

Nämä ja muut kohteet ovat saaneet kuvauksensa ja syntyhistoriansa Juha Jaakolan tuoreessa teoksessa, joka esittelee Tamperetta niin kuin sen voi esitellä arkkitehti, joka on suunnitellut suuren osan uutta Tamperetta ja joka on myös ollut mukana laatimassa RKY-ohjelmaa. Voiko joku paremmin tuntea oman kaupunkinsa kohteet kuin kaupunginarkkitehti. Jaakolan teos sisältää niin laajoja yleiskuvia kuin yksityiskohteita rakennetusta ympäristöistä, jota perustamperelainen ehkä ei kullanarvoiseksi ymmärrä tajuta arkipäivän kulkumatkallaan. Kulttuuriperintöhän on sitä kulttuuria, jossa asumme, olemme ja jossa käymme. Vasta kun joku avaa silmät ja kertoo, millaisessa perintökohteessa elämme, alkaa arvostus nousta. Kuten Heidi Martikainen, Tampere-Seuran toiminnanjohtaja totesi: viinikkalaiset eivät aiemmin tietäneet, että he elävät arvostetussa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Nyt tietävät ja osaavat sitä arvostaa.

Lukekaa oman alueenne kulttuurihistoriaa – vaikkapa RKY-inventointiraportista. Tai katselkaa muutoin ympärillenne – siellä on historia – siellä on kotiseutu ennen ja nyt.

 

Lassi Saressalo