Oivalluksia kotiseudusta

11.9.2017

”Mitä kotiseutu merkitsee?” olemme kysyneet lukuisia kertoja viimeisen vuoden aikana. Mikä tekee paikasta kotiseudun ja mistä paikallinen identiteetti syntyy? Onko kotiseutu pelkkää nostalgiaa vai tässä ja nyt? Voiko ihmisellä olla useampi kotiseutu – tai ei ollenkaan?

Viime keväänä toteutimme kolme keskustelua eri puolilla Suomea: helmikuussa Helsingissä, maaliskuussa Mikkelissä ja huhtikuussa Oulussa. Keskustelutilaisuuksissa kuulimme monia eri näkökulmia kotiseutuun niin käsitteenä, paikkana kuin mielenmaisemana. Tärkeässä roolissa olivat myös oivallukset, joita itse kukin sai kuunnellessaan toisia – ”juuri noin minäkin tunnen” tai ”enpä ole tullut ajatelleeksikaan”.

Kaikissa keskustelutilaisuuksissa juontajana ja keskustelun vetäjänä toimi Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Liiton hallituksen jäsen Pia Puntanen kommentoi keskustelua ja teki kynä sauhuten muistiinpanoja, joiden pohjalta hän kirjoitti artikkelin Kotiseutu 2017 -vuosikirjaan.

Keskustelua alustivat Helsingissä Vuosaari-Seuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja kaupunkitapahtumien kehittäjä ja tuottaja Jaakko Blomberg, Mikkelissä Mikkeli-Seuran varapuheenjohtaja, kulttuurintutkija, FL Leena Hangasmaa ja Vuoden 2016 nuori mikkeliläinen taiteilija, teatterialan moniosaaja Salla Sillanpää sekä Oulussa Oulaisten kaupungin kulttuurituottaja Tuula Aitto-oja ja Kotiseutupaitojen luoja, bloggaaja ja paluumuuttaja Anne Sinivaara. Alustusten lomassa yleisö keskusteli aiheesta aktiivisesti ja innostuneesti.

Aineetonta ja aineellista

Keskusteluissa pohdittiin paljon, onko kotiseutu aineellista vai aineetonta – toisille kotiseututunne on aineetonta kulttuuriperintöä ja perustuu rakkaisiin ihmisiin, toisille taas tuoksut, paikat, luonto ja maisemat ovat olennainen osa kotiseutusuhdetta. Kotiseutu on monikerroksinen, rakentuu erilaisista merkityksistä, paikoista, tunteesta ja toiminnasta. Se voi olla henkinen koti, fyysinen paikka, muistoissa, tässä ja nyt. Kotiseutu voi myös olla haavekuva, jotain mitä pitäisi olla, mielikuvista rakentunut.

Keskusteluissa nousi usein esille yhteisöllisyys, se että on hyväksytty omana itsenään ja kuuluu joukkoon. Yhteisöllisyys saa kotiseuturakkauden syttymään. Ja kun kotiseudun tuntee omaksi ja siitä välittää, sen eteen haluaa tehdä jotain – kehittää, muuttaa, säilyttää.

Kotiseutu on monelle koti, paikka josta on kotoisin ja jonne on aina hyvä palata silloinkin, kun on käynyt seikkailemassa jossain muualla. Juuret ovat voimavara ja niistä kannattaa olla ylpeä. Ihminen voi asua missä tahansa, kun kotiseudulta mukaan tarttuneet mielenmaisema, kieli ja tapa toimia tuovat turvaa, vahvuutta.
Kotiseutu on aina mukana, osa persoonaa ja vaikuttaa meihin ihmisinä. Usein ikä ja elämäntilanne vaikuttavat, miten suhtaudumme kotiseutuun.

 

Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelutilaisuudet ovat osa itsenäisyyden juhlavuoden Rakkaudesta kotiseutuun -ohjelmakokonaisuuttamme.

Lue myös, mitä Twitterissä vastattiin kysymykseen ”Mitä kotiseutu sinulle merkitsee?” >> storify.com/Kotiseutuliitto/mita-kotiseutu-sinulle-merkitsee

 

>> Tutustu: Kotiseutu 2017 -vuosikirja päivittää kotiseudun merkityksen

 

Teksti: Elina Kuismin. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kotiseutupostissa 2/2017.