Lausunto: Sote- ja maakuntauudistus

8.11.2016

Suomen Kotiseutuliiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle

Sote- ja maakuntauudistus

Suomen Kotiseutuliiton hallitus antoi lausunnon sote- ja maakuntauudistuksesta 8.11.2016. Lausunnon valmistelussa osallistettiin myös luottamushenkilöt liiton valtuustosta.

Lausunto on annettu sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle vastaamalla sähköiseen kyselyyn, jossa oli yhteensä 45 kysymystä. Kotiseutuliitto keskittyi lausunnossaan oman toimialansa mukaisiin kysymyksiin.

 

Kooste Kotiseutuliiton vastauksista

Kysymys:
Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa?

Vastaus:
Hallituksen esitysluonnos 31.8.2016 keskittyy lähinnä uudistuksen vaikutuksiin hallinnon eri tasoilla. Uudistuksen kansalaisiin kohdistuvia vaikutuksia on esityksessä käsitelty varsin ohuesti ja lähinnä teknisluonteisesti. Suomen Kotiseutuliitto pitää kuitenkin myös tässä uudistuksessa tärkeänä kansalaisten aseman pohdintaa uudistuksessa ja sen jälkeisessä yhteiskunnassa.

Esimerkiksi Paras-hankkeen aikaiset kuntaliitokset ja niistä saadut kokemukset osoittavat, että kansalaiset ovat sitoutuneempia asuinkuntiinsa kuin mitä niiden palvelutaso kriittisesti huomioiden voisi olettaakaan. Kansalaisen kiinnittymiseen asuinkuntaansa vaikuttaa palvelujen ja niiden kustannusten lisäksi mitä suurimmassa määrin kotiseututunne. Kansalaisiin suoraan vaikuttavien yhteiskunnallisten uudistusten (kuntaliitokset, maakuntauudistus jne.) yhteydessä onkin tärkeää tukea ja vahvistaa tätä kotiseututunnetta. Asuinkuntaan ja maakuntaan kiinnittymistä tulee myös tämän uudistuksen yhteydessä ja jälkeen vahvistaa niin kunnan kuin maakunnankin toimenpiteillä. Kulttuuri- ja identiteettityön sisällyttäminen maakuntavirastojen toimeksiantoon on sen vuoksi erityisen tärkeää.

Hyvinvoinnin kokemuksellinen luonne vaikeuttaa sen arvioimista, miten terveydenhuollon uudistus tulee lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vaikuttamaan kansalaisten kokemukseen oman hyvinvointinsa kehittymisestä. Valmisteilla oleva uudistus saattaa vähentää epätasa-arvoa kansalaisten välillä, mutta siinä on huomioitava myös kokemukset siitä, kuinka vaatimatonkin lähipalvelu voi asiakaskokemuksen kannalta lisätä turvallisuuden tunnetta enemmän kuin laadukkaampi palvelu kaukana.

On oletettavaa, että uudistuksen jälkeenkin valinnanvapauden toteutuminen terveydenhuoltopalveluissa vaihtelee alueittain. Ja koska uudistukseen liittyy kolmen miljardin euron säästötavoite, saattaa kansalaisen näkökulmasta vaikuttaa epärealistiselta tai jopa epärehelliseltä väittää, että palvelut näiden säästöjen jälkeen ovat paremmat ja tasa-arvoisemmat kuin ennen uudistuksen käynnistymistä. Siksi uudistuksen viestimisessä on tärkeää avata rehellisesti niitä taloudellisia seikkoja, jotka tulevat edellyttämään palvelujen tulevaa keskittämistä.

Osallisuus on kansalaisen tunne vaikuttamismahdollisuuksista omaan elämäänsä. Kansalaisten palautteesta on nähtävissä, että osallisuuden kokemuksessa on puutteita nyt, ja on vaikeaa nähdä, miten uudistuksella voitaisiin tilannetta kohentaa. Esitetty rakenne etäännyttää hallintoa edelleen kansasta, mikä tullee vaikuttamaan kielteisesti esim. maakuntavaltuustojen vaalikiinnostukseen. Kansalaisten osallisuuden kokemuksen vahvistamiseksi onkin tärkeää ottaa hallinnon eri tasoilla entistä aktiivisemmin käyttöön suoria vaikuttamisen keinoja, joita ovat esimerkiksi asukas- ja asiakasraadit.

Rehellinen ja avoin viestintä hallinnon kaikilla tasoilla on tärkeää erityisesti niissä uudistuksissa, joissa muutosten nähdään huolestuttavan kansalaisia. Suomen Kotiseutuliitto pitääkin tärkeänä, että uudistukselle laaditaan viestintäsuunnitelma, joka koskee uudistuksen kaikkia hallinnon tasoja, ja jonka toimenpiteet kansalaisten suuntaan käynnistyvät jo hyvissä ajoin ennen uudistuksen voimaan astumista.

 

Kysymys:
Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen?

a.      kyllä (avotila)
b.      kyllä pääosin (avotila)
c.       ei pääosin (avotila)
d.      ei (avotila)
e.      ei kantaa (avotila)

Vastaus:
b. kyllä pääosin

Suomen Kotiseutuliitto kiinnittää huomiota tehtävissä kohtaan maakunnallisen identiteetin edistäminen.

On tunnistettavissa, ettei lähtökohtaisesti kaikissa maakunnissa ole yhtä vahvasti tunnistettavaa maakunnallista identiteettiä. Siksi – vaikka puhutaankin maakuntien tehtävistä – maakunnallisen identiteetin sijaan voisi käyttää käsitettä identiteetti, paikallinen identiteetti tai kulttuuri-identiteetti. Lisäksi Kotiseutuliiton mielestä edistämisen sijaan voisi puhua koordinoinnista.

Maakunnallisen identiteetin edistämisen sijaan Kotiseutuliitto esittää tehtävän määrittelyä muodossa:

identiteetin ja kotiseututyön edistäminen ja koordinointi.

 

Kysymys:
Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla?

f.        kyllä (avotila)
g.      kyllä pääosin (avotila)
h.      ei pääosin (avotila)
i.        ei (avotila)
j.        ei kantaa (avotila)

Vastaus:
i.ei

Avovastauksessa viittaus kysymykseen 3 ja laajempaan vastaukseen siinä.

 

Kysymys:
Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista.

Vastaus:
Jotta maakuntauudistus tukisi aidosti kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, Kotiseutuliitto esittää, että samalla tarkastellaan myös kaksoiskuntalaisuutta, jotta asukkaat voivat osallistua ja sitoutua myös toisen kotiseutunsa asioihin.

Kotiseutuliitto esittää huolensa kolmannen sektorin roolista ja toimintaolosuhteiden turvaamisesta, mikä on kuulunut kunnille. Tulevaisuudessa kuntien kantokyky tulee vaihtelemaan niin merkittävästi, ettei kunnilla ole enää tasaveroisia mahdollisuuksia tukea kolmannen sektorin työtä. Jatkossa kolmannen sektorin rooli tulee kuitenkin entisestään korostumaan. Kolmannella sektorilla on monenlaisia tehtäviä. Se on myös ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Tukeminen liittyy avustuksiin, toimintatiloihin sekä kulttuuri- ja kotiseututyön koordinointiin. Esitämme, että maakunnissa huomioidaan tämä tarve osana identiteetin ja kulttuurin edistämistä.

Kotiseutuliitto esittää, että maakunnan uuteen kaavoituksen ja suunnittelun yksikköön tarvitaan kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöosaamista.

Kotiseutuliitto esittää, että lainsäädännössä tulee osallisina huomioida kaikki kansalaisryhmät mukaan lukien lapset ja nuoret.

 

Kysymys:
Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan?

Vastaus:
Suomen Kotiseutuliiton näkökulma uudistukseen on asukkaiden kotiseututunteen ja kiinnittymisen vahvistaminen, koska nämä lisäävät kuntalaisten kansalais- ja osallistumisaktiivisuutta. Kotiseutuliitto kokee tärkeäksi tehtäväkseen seurata osallisuuden toteutumista ja pyrkiä edistämään hyvien toimintamallien toteutumista. Kotiseutuliitto näkee paikallisen identiteetin tärkeänä henkisenä resurssina. Liitto haluaa kiinnittää huomiota identiteettityöhön myös elinvoimaisuuden kehittämisen näkökulmasta.

Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseututyön ja kulttuuriperintöalan kansalaisjärjestö, joka edistää kokonaisvaltaista kotiseututyötä, johon sisältöinä kuuluvat mm. kulttuuriympäristöt, paikallinen kulttuuri, kulttuurikasvatus, osallisuus, yhteisöllisyys ja kotoutuminen. Kotiseutuliiton jäseninä on sekä maakuntien liitot että kuntia ja kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksiä. Suomen Kotiseutuliitto laajan jäsenkenttänsä ja koko maan käsittäväm toiminta-alueensa vuoksi on merkittävin paikallisista ja alueellisista toimijoista, joka voi tukea eri sektoreiden välistä yhteistyötä, mukaan lukien kolmas sektori. Jo tässä vaiheessa uudistus on lisännyt tarvetta keskustella ja pohtia eri sektoreiden välistä yhteistyötä, jonka merkitys aina sinänsä myös organisaatioiden ja tehtävien muutoksessa korostuu.

Kotiseutuliitto uskoo oman ja jäsenjärjestöjensä roolin ja aseman kasvavan. Kotiseutuliitto kokee tärkeäksi tehtäväkseen sektorirajat ylittävän yhteistyön tukemisen maakunnissa. Lisäksi Kotiseutuliitto tukee erityisesti kolmatta sektoria asemoimaan toimintansa uudelleen uusien hallinnon rakenteiden ja tehtävien mukaisesti. Kotiseutuliitto uudistaa kolmannen sektorin toimintamuotoja yhdessä jäsenyhteisöjen kanssa.

Kolmannen sektorin ja kansalaisten näkökulmasta tarvitaan vahvaa tiedottamista ja viestintää, jotta muutokset hallinnossa ja käytännössä tulevat ymmärretyiksi. Kotiseutuliitto näkee roolinsa viestintätehtävässä merkittävänä. Kotiseutuliitto osallistuu mielellään myös tarvittavan koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen, jossa uutta hallintoa, toimintaa ja yhteistyömuotoja jalkautetaan.

 

Kysymys:
Mihin aiheisiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen?

a.      sote-integraatio
b.      talous
c.       hallinto ja johtaminen
d.      omaisuusjärjestelyt
e.      tietohallinto ja ICT
f.        viestintä ja osallisuus
g.      henkilöstösiirrot
h.      palvelutarpeen arviointi, tilaaminen
i.        muuta, mitä?

Vastaus:
f. viestintä ja osallisuus
i. muuta

  • kotiseututyö ja yhteistyön edistäminen sektorirajat ylittäen erityisesti kolmannen sektorin rooli huomioiden

 

Kysymys:
Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta.

Vastaus:
Maakuntahallinnon uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden ottaa alueellisiin identiteetteihin ja kotiseutuun sitoutumiseen liittyvät voimavaratekijät jälleen maakunnallisen kehittämistyön keskiöön.

Maakunnille tulee jälleen vastuuta maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Käytännössä tähän vastuualueeseen kuuluvina maakunnallisina tehtävinä hallitus on kirjannut kulttuuriympäristön hoidon sekä maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistämisen.

Suomen Kotiseutuliitto pitää näitä hallituksen kirjauksia merkittävinä siksi, että niissä tunnistetaan ja tunnustetaan alueellisen perinnetyön sekä muiden kulttuuriharrastusten ja kansalaistoiminnan merkitys aluekehittämisessä. Liitto pitääkin tärkeänä, että tulevat maakuntahallinnot ottavat hallituksen kirjaukset huomioon ja varaavat kehittämisresurssia myös kansalaistoiminnan edistämiseen alueellaan. Maakuntahallintojen on käynnistettävä yhdessä alueidensa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa pitkäjänteistä kehittämistyötä, jossa paikalliset ja alueelliset toimijat voivat osallistua maakuntiensa elinvoiman vahvistamiseen.

 

Kysymys:
Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.

Vastaus:
Maakunnallisen identiteetin edistämisen sijaan Kotiseutuliitto esittää tehtävän määrittelyä muodossa:

identiteetin ja kotiseututyön edistäminen ja koordinointi.