Lausunto: Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025

16.9.2016

Suomen Kotiseutuliiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle, asia: 3/600/2016

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025

Kulttuuripolitiikan tila v. 2016

Onko näkemys kulttuuripolitiikan tilasta perusteltu – jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen?

Kulttuuripolitiikan tilannearvio on oikeansuuntainen. Kulttuurin merkitys ja vaikutukset on tunnistettu yhteiskunnassa, mutta arvostus ei ole kasvanut. Arvostus tai sen puute näkyy siinä, miten helposti juuri kulttuurin määrärahoja ja toimintaedellytyksiä voidaan vähentää, kun priorisoidaan. Kuntien tarjoamista kulttuuripalveluista kirjasto on kattavin, muutoin kuntien väliset erot kulttuuripalveluissa ovat kasvaneet.

Kulttuuripalvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat heikentyneet. Kuntien tuki myös kulttuurin toimijoille, esim. kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksille on vähentynyt huomattavasti. Samaan aikaan kolmannen sektorin toimijat ovat ottaneet vastuuta entistä enemmän esim. kulttuuritapahtumien tuotannosta ja muista kulttuuripalveluista. Toimijakenttä on monipuolistunut ja laajentunut, mutta rahoitus samaan aikaan vähentynyt.

Toimintaympäristömuutokset vuoteen 2025

Onko näkemys kulttuuripolitiikan toimintaympäristömuutoksista perusteltu – jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen?

Suomen Kotiseutuliitto kommentoi paria esitettyä näkemystä toimintaympäristömuutoksesta:

Luonnoksessa todetaan: ”Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistuksen ja maakuntauudistuksen myötä kulttuurin rooli kunnissa vahvistuu. Kulttuuri nähdään paikallista elinvoimaisuutta ylläpitävänä ja vahvistavana voimana. Kulttuuritapahtumien merkitys kasvaa.”

Kommentti: Tämä näkemys ei ole ristiriidaton. Kulttuurin rooli voi kasvaa kunnissa, mutta resurssien samalla vähentyessä on huoli, että se edelleen voi menettää resursseja suhteessa muihin kunnissa jatkaviin toimialoihin nähden. Se, että kulttuuri nähdään paikallista elinvoimaisuutta ylläpitävänä ja vahvistavana voimana, on kulttuuritoimijoiden ja esim. Kotiseutuliiton vahva näkemys, mutta ei yhteisesti jaettu. Kotiseutuliitto näkee oheisen luonnehdinnan mielellään tavoitetilana, johon pyritään ja jonka mukaisesti maakuntien ja kuntien uudistuessa pyritään vaikuttamaan.

Luonnoksessa todetaan: ”Kulttuuriperintömme karttuu yhä moninaisemmassa ja monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa. Toimintatapojen ja arvostusten muuttuminen vaikuttavat myös kulttuuriperinnön sisältöihin. Aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön osuudet kasvavat.”

Kommentti: Tämä arvio on myös valtavan iso muutos. Kysymys, kenen kulttuuriperintö ja millainen kulttuuriperintö karttuu, on äärimmäisen tärkeä ja olennainen. Kotiseutuliitto näkee tärkeänä myös siitä käytävän keskustelun merkityksen.

Näkymä, tavoitealueet ja tavoitteet kulttuuripolitiikalle vuoteen 2025

Ovatko valtion kulttuuripolitiikalle asetetut strategiset tavoitealueet ja tavoitteet sellaisia, että ne edesauttavat toimialan toimijoita hahmottamaan omaa toimintaansa niiden valossa – jos ei, niin miltä osin tavoiteasettelu on virheellistä tai puutteellista?

Kotiseutuliitto katsoo, että samalla kun tavoitealueet ovat laajoja ja huomioivat taiteen, kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristöt ja osallisuuden, varsinainen kulttuurityö ja kulttuuripalvelut jäävät huomiotta.

Lähivuosien kehittämistoimia strategian tavoitteiden toteuttamiseksi

Vastaavatko lähivuosien kehittämistoimet strategiassa hahmotettuja kulttuuripolitiikan kehittämisen pitkän linjan näköalaa ja strategisia tavoitteita?

Taiteen perusopetus ja lastenkulttuuri ovat tärkeitä painotuksia. Kärkihanke on erittäin kannatettava.

Kaikkien kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja osallistumisen kynnysten alentaminen on tärkeä tavoite.

Linjaukset kulttuurisen moninaisuuden huomioimisesta kulttuuripolitiikassa on tavoitteena merkittävä.

On hyvä, että tässä yhteydessä myös todetaan, että tuetaan kansalaisyhteiskuntaa ja demokraattista kehitystä. Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaikkakin niillä on nimenomaan Suomessa vahva pohja. Kulttuurilla on niidenkin osalta iso merkitys. Kulttuuripalveluilla voidaan tukea kansalaisyhteiskuntaa. Toisaalta kulttuuri on yksi keskeinen kansalaisyhteiskunnan ja sen toimijoiden sisältö ja toiminnan kohde.

Strategialuonnoksessa todetaan: ”Yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyminen ja nationalististen virtausten voimistuminen lisäävät kulttuurisen keskustelun ja vuoropuhelun tarvetta. Joudutaan muistuttamaan kulttuurin merkityksestä ja kulttuuripolitiikan tavoitteista sekä ihmis- ja kansalaisoikeuksien sekä demokratian merkityksestä yhteiskunnallisen toiminnan arvoperustana. Kulttuurin moninaisuus on sen kehittymisen edellytys.”

Kotiseutuliitto katsoo, että kotiseutu ja sen hyväksi tehtävä työ voi tulevaisuudessa toimia alustana eri kulttuuriryhmien ymmärryksen ja yhteistyön kehittämiselle. Lähtökohtamme saattavat olla erilaisia, mutta nyt meitä yhdistää sama kotiseutu. Tähän suuntaan Kotiseutuliitto haluaa kehittää myös omaa toimintaansa yhdessä jäsenyhteisöjen kanssa.

On tärkeää, että liittyen maakuntauudistukseen ja tulevaisuuden kuntiin tavoitteissa todetaan, että ”kulttuurin toimialan alueellinen toimijarakenne selkeytyy ja vahvistuu ja että kulttuuri näkyy ja vaikuttaa nykyistä vahvemmin eri hallinnon- ja toimialojen strategia-, ohjelma- ym. työssä”.

Suomen Kotiseutuliitto toivoo, että isossa hallinnollisessa muutoksessa on mahdollisuus selkeyttää toimijarakennetta ja toimijoiden keskinäistä työnjakoa. On erittäin kannatettavaa, että kulttuuri pyritään saamaan vahvemmin näkyviin tulevaisuuden hallinnossa ja alueiden / maakuntien sekä kuntien strategia- ja ohjelmatyössä.

Toimialat ylittävästä toiminta-ajatuksesta Kotiseutuliitto esittää, että kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että sosiaali- ja terveysalalla osoitettaisiin entistä enemmän resursseja kulttuurilähtöisiin palveluihin. Rahoituksen ohjautuminen palvelun tuottajalle vastaanottajan kautta edistäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamista kulttuuristen menetelmien käytössä sekä soveltavien kulttuuripalvelujen sisältöjen ja toimivuuden kehitystä.

Kotiseutuliiton näkemyksen mukaan kolmannella sektorilla on mielenkiintoa ja mahdollisuuksia olla tukemassa kulttuuristrategiaa ja olla konkreettisesti esim. vahvistamassa kulttuuripalvelujen saatavuutta paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tämä edellyttää kuitenkin nimenomaan selkeää hallinnon rakennetta ja työnjakoa, jonka kautta löytyvät ne kumppanit joiden kanssa tätä työtä koordinoidaan ja toteutetaan. Kolmas sektori tarvitsee toimiakseen myös tukea ja mahdollistajia.

Kotiseutuliitto pitää kunnianhimoisena ja tärkeänä tavoitteena, että otetaan käyttöön toimintamalli, jolla edistetään suunnitelmallisesti digitaalisten kulttuuriperintösisältöjen yhteentoimivuutta ja monipuolista hyödyntämistä sekä käyttö- ja pitkäaikaissäilytyspalveluiden kehittämistä.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Voit esittää vielä kommenttisi strategialuonnoksesta kokonaisuutena

Suomen Kotiseutuliitto katsoo, että strategiassa painottuu todella vahvasti taide ja taiteen tekeminen. Samalla kulttuurityö ja kulttuuripalvelut näkyvät hyvin vähän strategiassa. Ruohonjuuritason toiminta puuttuu kokonaan, mikä vahvistaa sitä, että alueellinen ulottuvuus on niinikään vähäisesti esillä. Suomen Kotiseutuliitto on huolissaan maantieteellisen tasa-arvon toteutumisesta tulevaisuudessa. Miten valtiovalta turvaa kulttuuriset oikeudet myös Etelä-Suomen kasvukeskusten ulkopuolella, usein harvaan asutuissa maaseutukunnissa? Esimerkiksi taiteen alueellisen toiminnan tukijärjestelmiä tulisi tarkastella ja kehittää tästä näkökulmasta. Kotiseutuliitto toivoo myös selkeämpiä linjauksia Museoviraston ja Taiken osalta. Lisäksi Kotiseutuliitto esittää, että strategiassa määritellään, millainen suhde sillä on edelliseen strategiaan ja mitkä ovat keskeiset muutossuunnat painotuksissa sekä miten ne vaikuttavat.