Kotiseutuposti 1/2017 pääkirjoitus

Päälinjojen merkitys

Kotiseutuliiton uudet toiminnan päälinjat ovat saaneet positiivista palautetta niin jäseniltä kuin sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta. Ne on todettu tärkeiksi ja ajankohtaisiksi. Kotiseutuliittoa myös seurataan; miten päälinjat muuttuvat toiminnaksi, näkyvät viestinnässä ja tuottavat tuloksia. Olen itsekin samaa mieltä, että vuosikokouksessa päätetyt päälinjat osuvat tarpeellisiin teemoihin tämän päivän yhteiskunnassa.

Päälinjoista ensimmäisenä otettiin käsittelyyn kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus. Jäsenkyselyssä otimme selvää, mitä jäsenet ajattelevat ja mitä kokemuksia heillä on maahanmuuttajien kotoutumisesta. Kotiseutuliiton missio on edistää moniarvoista kotiseututyötä paikallisiin lähtökohtiin pohjautuen. Teema muistuttaa myös moniarvoisuuden merkityksestä käytännössä. Mikä meitä eri taustaisia yhdistää, on yhteinen kotiseutu juuri nyt.

Kyselyllä on yhteys myös kahteen muuhun päälinjaan, jotka ovat kansalaisten osallisuuden vahvistaminen ja kotiseututyön muotojen kehittäminen. Osallisuus on kuulumisen tunnetta. Kun hallinto on muuttumassa, on tärkeää huomioida myös osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet osana muutosta. Kotiseututyö on aina uudistunut ajan vaatimusten mukaan. Kevättalvella alkaa hanke, joka kartoittaa parhaat mallit yhdistysten ja kuntien kumppanuuksille kulttuuripalvelujen tuottamisessa. Tässä ajassa kolmannen sektorin kumppanuudelle on tilausta.

Hallitus nimittää helmikuussa jaostot, joiden tehtävä on viedä päälinjojen mukaista toimintaa eteenpäin. Jaostot valmistelevat ja tekevät esityksiä hallitukselle toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Päälinjat vaikuttavat, kun ne ohjaavat johdonmukaisesti toimintaa.

 

Riitta Vanhatalo
toiminnanjohtaja